Metsäsuhde on yksilön tai yhteisön elävä suhde metsään. Se on osa henkilökohtaista, eri elämänvaiheissa muotoutuvaa ympäristösuhdetta ja identiteettiä. Oman metsäsuhteen tunnistaminen vahvistaa identiteettiä ja lisää hyvinvointia. Myös yhteisöt voivat jakaa metsäsuhteen. Metsäsuhteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen edistävät vuorovaikutusta ja erilaisten metsiin liittyvien tavoitteiden yhteensovittamista.
Valtakunnallisena metsäkulttuurin vastuumuseona Lusto on myös suomalaisen metsäsuhteen vahvistaja ja metsäkulttuurin asiantuntija.
Metsäkulttuuri on yksilöiden ja yhteisöjen sosiaalisessa yhteydessä jakamia, metsään liittyviä käytäntöjä, käsityksiä, merkityksiä, arvoja ja toimintatapoja. Se on vuorovaikutusta, jossa metsät luovat puitteet ihmisen toiminnalle ja ihminen muodostaa erilaisia toimintatapoja, käytäntöjä ja suhteita metsiin ja toiminnallaan vaikuttaa niihin.
Metsähistoriassa, jota museokokoelmamme edustavat, näkökulma on menneisyydessä. Metsäkulttuurin myötä näkökulma laajenee tähän päivään, ja metsäsuhteiden kautta katsantokanto muuttuu selkeästi tulevaisuuteen suuntautuneeksi.
Suomalainen metsäsuhde valittiin ensimmäisten joukossa Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Elävä perintö on aineetonta kulttuuriperintöä, yhteisöille merkityksellistä ja edelleen läsnä ihmisten arjessa. Kansallista elävän perinnön statusta metsäsuhteelle haki Luston johdolla laaja joukko metsään liittyviä toimijoita.
Suomalainen metsäsuhde kansallisessa luettelossa, lue täältä >
Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta edistää elävän aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista sekä lisää tietoisuutta aineettoman kulttuuriperinnön merkityksestä. Sopimus painottaa perinteen välittämistä ja vaalimista, kulttuurista moninaisuutta sekä ihmisten osallisuutta kulttuuriperintöön.
Lusto haluaa tehdä metsäsuhteet tunnetuiksi myös kansainvälisesti. Kutsumme yhteisöjä, kansalaisia, liikkeitä ja ryhmiä viemään suomalainen metsäsuhde Unescon kansainvälisen elävän perinnön listalle vuonna 2023.
Suomalaisten metsäsuhteet ovat muutoksessa, ja tutkimus lisää ymmärrystä erilaisista metsäsuhteista sekä niiden vaikutuksesta yksilöön, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.
Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa 2019–2022 (MYM) -tutkimushankkeessa:
Kysymyksiä ja vastauksia tutkimushankkeesta (pdf) ›
Tutkimushanke koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa selvitetään metsä- ja luontoammattilaisten, metsänomistajien sekä metsäalan instituutioiden metsäsuhteita. Tutkimushankkeessa myös arvioidaan metsäsuhteiden tulevaisuuskuvia.
Osatutkimuksessa selvitetään millaisia metsäsuhteita metsäalan instituutiot ja hallinto ilmentävät. Metsäsuhteita tarkastellaan myös sen perusteella, mitä ja miten metsistä viestitään, millaisia päätöksiä tehdään ja miten niitä perustellaan. Osatutkimus tuottaa tulkintaa yhteiskunnan ylätason metsäsuhteista ja tulevaisuuskuvista ja siten muodostaa vastinparin Tuulikki Hallan ja Reetta Karhunkorvan yksilötason metsäsuhteista rakentuville tulkinnoille.
Osatutkimuksessa tutkitaan metsä- ja luontoammattilaisten metsäsuhteita sekä niiden roolia metsien käyttöön liittyvissä konflikteissa.
Tutkimuksessa selvitetään, miten metsä- ja luontoammattilaisten metsäsuhteet muotoutuvat, millaisia elementtejä ne sisältävät, miten ne määrittävät heidän ammatillista identiteettiään sekä miten metsäsuhteet ilmenevät metsiin liittyvissä konflikteissa. Konflikteissa vaikuttavia metsäsuhteita tarkastellaan hiljaisina signaaleina arvo- ja asennemuutoksista sekä mahdollisista voimistuvista megatrendeistä.
Osatutkimuksessa tutkitaan metsänomistajien metsäsuhteita ja metsänomistajuuden ylisukupolvisia merkityksiä sekä metsänomistajuuteen liittyvää elävää perintöä. Kiinnostuksen kohteena on kertomalla tuotettu metsänomistajuus.
Osatutkimuksessa selvitetään metsänomistajuuden sisältöjä ja aikaperspektiiviä sekä yhteiskunnallisia vuorovaikutteisia muutosprosesseja metsänomistajien ja muiden metsien käyttäjien metsäsuhteissa. Keskeisiä ovat metsäsuhteen, metsien ja metsien omistamisen kulttuurisuuden, aineettoman kulttuuriperinnön ja ylisukupolvisuuden käsitteet.
Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
Hankkeen tutkimus- ja ohjausryhmä.
Hankkeen tieteelliset ja muut julkaisut.
Konferenssit ja seminaarit.
Metsäsuhteita-blogissa kerrotaan, mitä metsä meille suomalaisille merkitsee ja avataan erilaisia näkökulmia aiheeseen.
Avaudu metsäsuhteestasi! Tarjoa meille blogikirjoitusta tai videota aiheesta, ja saat metsäsuhteesi näkyväksi.
Ota yhteyttä: sari.kotivirta@lusto.fi
Ajankohtaista, Blogi, Metsäsuhteita
Kevään tullen hiljainen talvimetsä alkaa sulaa ja vihertää ja se merkitsee eliöiden heräämistä talvihorroksesta tai -unilta ja muuttolintujen paluuta etelästä.
Lue lisää blogista ›
Blogi, Metsäsuhteita
Usein kävelylenkki vie metsään katsomaan syksyllä ruskaa, talvella lunta puiden oksilla, kevääntuloa, onko puro vapautunut jo jääpeitteestään ja kesän tullen metsän antimia.
Lue lisää blogista ›
Blogi, Metsäsuhteita
Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeemme järjesti yhdessä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Metsämuseo Luston vuonna 2020 kaikille avoimen Suhteeni metsään -kirjoituskeruun. Keruussa toivoimme kuvauksia siitä, millainen on suomalaisten suhde metsään. Keruu tuotti yli 300 vastausta.
Lue lisää blogista ›
Metsie on kuva sinusta ja sinulle rakkaasta tekemisestä tai olemisesta metsässä. Kuvaa tai kuvauta itsesi metsässä lempipaikassasi tai -puuhassasi. Lähetä kuvasi, kirjoita kuvaus metsäsuhteestasi ja kuvan tiedot (kuvaaja, kuvausaika, kuvauspaikka) sähköpostitse Lustoon: kokoelmat@lusto.fi
Metsie-keruun osallistumisohjeet ja säännöt >
Valtakunnallisena metsäkulttuurin erikoismuseona Lusto liittää Metsie-keruun kuvat kulttuuriperintönä kokoelmiinsa, huolehtii sen saatavuudesta museoalan lainsäädännön ja eettisten sääntöjen mukaisesti.
