Kiertonäyttelytarjonta

Lusto tarjoaa kiertoon näyttelyitä metsäsuhteista, metsäkulttuurista ja metsähistoriasta.

Tutustu tarjontaan ja kysy lisää:
näyttelymestari Katri Paajanen, p. 044 034 5108, katri.paajanen@lusto.fi

Miehen työ – Suomi taitekohdassa 1970

Näyttely tarjoaa koskettavia valokuvia 1970-luvun metsätyöntekijöistä ja työn murroksesta. Kuvista välittyy väkevänä raskaan työn arki iloineen ja suruineen – metsissä, taukotuvissa ja tienpäällä. Näyttely tarjoaa pilkahduksia myös metsämiesten vapaa-ajasta sekä lämminhenkisiä kuvia puolisoista ja lapsista vaativan työn varjossa.

Näyttely pohjautuu Metsäntutkimuslaitoksen Suomalainen metsätyömies -tutkimusraporttiin ja sen yhteydessä koottuun laajaan, dokumentaariseen valokuva-aineistoon vuosilta 1970–1971. Aineiston kuvaajat ovat Erkki Heikinheimo ja Aarne Reunala.

Kiertonäyttelykokonaisuus sisältää 31 mustavalkoista, näyttävää suurikokoista valokuvaa. Näyttelyyn liittyy myös verkkonäyttely, johon voi tutustua täältä.

Miehen työ verkkonäyttely

Näyttelyn sisältö 

Alumiinikomposiittilevylle pohjattuja mustavalkoisia valokuvatauluja yhteensä 31 kpl

  • koko 145 cm x 96 cm 12 kpl
  • koko 64,5 x 97,5 cm 19 kpl

Alumiinikomposiittilevylle pohjattuja tekstitauluja yhteensä 5 kpl

  • koko 183,5 cm x 97 cm 1 kpl
  • koko 136 cm x 97 cm 4 kpl

Mahdollisuus tilata Lustosta asiantuntija-alustus näyttelyyn liittyen sekä laittaa esille valokuvista koostuva slide-esitys.

Lisätiedot ja kyselyt: Näyttelymestari Katri Paajanen, p. 044 034 5108, katri.paajanen@lusto.fi

Metsie

Metsäsuhdekuvia ja -tarinoita

Metsie-valokuvanäyttely osoittaa miten tärkeä ja rakas metsä meille suomalaisille on taustasta, ammatista tai asuinpaikasta riippumatta. Metsäkulttuurin valtakunnallisena erikoismuseona Luston tehtävä on vahvistaa suhteita metsään. Monimuotoinen suomalainen metsäsuhde valittiin Luston aloitteesta elävän perinnön kansalliseen luetteloon ensimmäisten ilmiöiden joukossa vuonna 2017.

Metsie-valokuvanäyttely kertoo nykysuomalaisten suhteista metsään. Luston Metsie-keruussa 2017–2018 ihmisiä innostettiin valokuvaamaan itselleen rakasta tai tyypillistä tekemistä metsässä ja kertomaan kuvatekstissä metsäsuhteestaan.

 

Näyttelyn sisältö 
  • 20 kpl re-board materiaalille pohjustettua metsie-kuvakoostetta, jotka sisältävät metsie-kuvien lyhyet tarinat (13 kpl 62 x 156cm; 6 kpl 78 x 130cm; 1 kpl 78 x 78cm).
  • Viisikulmainen rakenne, joka koostuu reboard-materiaalille pohjustetuista kuvista. Rakenteessa on näyttelyn johdantoteksti ja metsie-kuvia rinnastettuina Luston valokuvakokoelmien vanhoihin kuviin ihmisen ja metsän suhteesta. Rakenteen koko: korkeus 200 cm, leveys 245 cm, pituus 184 cm.
  • Tekstit suomeksi ja englanniksi
  • Näyttelyyn voi halutessaan liittää myös metsäsuhdekuutiot. Metsäsuhdekuutiot (9 kpl) pohjautuvat Luston järjestämiin metsäsuhdetyöpajoihin, joissa metsäalalla työskentelevät pohtivat pieninä ryhminä metsäsuhdettaan niin henkilökohtaisesti, työssään kuin metsäalan kautta. Metsäsuhdekuutiot kuvaavat viiden eri metsäammattilaisryhmän keskusteluista esiin nousevaa metsäsuhdetta iskulausein, sitaatein, esinein ja metsämaisemin. Kuudentena palasena pelissä on mukana Lusto itse. Metsäsuhdekuutiot kasaamalla syntyy kokonaiskuvia erilaisista metsistä.

Susi, saha ja GPS

Suomalaista metsämuseohistoriaa

Käsitykset siitä, millainen metsämuseon pitäisi olla, ovat vaihdelleet. Metsäkulttuuri muuttuu, elää ja kehittyy ajassa, kuten myös käsitys metsämuseosta ja sen tehtävistä.

Valtakunnallisen metsäkulttuurin erikoismuseo Luston avaaminen Punkaharjulle vuonna 1994 oli osa erilaisten metsämuseohankkeiden pitkää historiaa. Susi, saha ja GPS -näyttelyssä palataan suomalaisen metsämuseotoiminnan alkujuurille. Näyttelyssä kerrotaan erilaisten metsämuseohankkeiden yli satavuotisesta historiasta, ja nähdään myös, millaista on moderni metsämuseotyö.

Näyttelyn on tuottanut Suomen Metsämuseo Lusto Metsämiesten Säätiön rahoituksella.

Lähikuva pahvisesta, luonnollisen kokoisesta sudesta.

Näyttelyn sisältö 
  • 10 kpl re-board-materiaalille pohjustettua teksti-kuva -ständiä
  • Kooltaan L 100 cm x K 200 cm, seisovat omilla jalustoillaan
  • Lisäksi mukana on yksi re-boardille pohjustettu susi
  • Tekstit suomeksi ja englanniksi

Ständit on mahdollista laittaa myös selät vastakkain, jolloin näyttely vie entistä vähemmän tilaa. Esineistöä näyttelyyn voi halutessaan valita oman museon kokoelmista ja nostaa näyttelyn avulla esiin oman museon metsäkulttuuriin kytkeytyvää historiaa ja toimintaa. Näyttelymateriaalit on pakattu kahteen vanerilaatikkoon (200,0 kg, 3,075 m³). Näyttely on helppo pystyttää ja ohjeet tulevat mukana.

Ihmisiä harjulla

Punkaharjun hovikuvaaja Anni Hemminkinen

Valokuvaaja Anni Hemminkinen (1879–1966), ”Hemminkisen neiti”, tunnettiin kiertävänä valokuvaajana Punkaharjulla.

Anni ikuisti kuviinsa paikkakuntalaisia erityisesti harjualueella ja usein kuvattavat poseerasivat ulkona, luonnon helmassa. Hemminkisen ottamat kuvat ajoittuvat vuosille 1915–1950.

Näyttelyn on tuottanut Suomen Metsämuseo Lusto osana Punkaharjun kulttuuriseura ry:n kolmivuotista Kotiseutuna kansallismaisema -hanketta (2017–2019).

Näyttelyn sisältö 
  • Kehystettyjä valokuvia, kuvat pohjustettu kapalevylle
  • 60 kpl kuvia, koko 43,5 cm x 33,5 cm
  • 4 kpl kuvia, koko 60,5 cm x 46,5 cm

Punkaharju postikorteissa

Matkailulla on Punkaharjulla pitkät perinteet ja postikortteja alueesta on julkaistu 1800-luvun lopulta lähtien. Sadat postikortit kertovat alueen asemasta yhtenä Suomen suosituimmista matkailuseuduista.

Aiheiksi kortteihin ovat päätyneet itse harju monesta eri suunnasta kuvattuna, näkymät harjulta ympäröiville järville, historiallisesti merkittävät rakennukset, uimarannat ja leirintäalue.

Postikortteihin ja niiden tervehdysteksteihin on taltioitunut hienolla tavalla pala oman aikansa kulttuurihistoriaa ja -ympäristöä sekä kertomuksia ihmisten elämästä, kiinnostuksen kohteista ja ajatusmaailmasta.

Näyttelyn on tuottanut Lusto osana Punkaharjun kulttuuriseura ry:n kolmivuotista Kotiseutuna kansallismaisema -hanketta (2017–2019).

Näyttelyn sisältö 

Kaksi erilaista näyttelykokonaisuutta

  1. Planssit kapalevyllä:
    10 kpl, koko 81cm x 130 cm
  2. DeLite-alumiinikomposiittilevylle pohjatut valokuvat, ripustuskisko takana:
    40 kpl, koko 42–43,5 cm x 30 cm

Punkaharju kartalla

Punkaharjulta ja sen lähialueilta on säilynyt runsaasti karttoja, sillä seutu on ollut historiallisesti merkittävä matkailukohde, ja sen tärkeä kulkuväylä on ollut harju. Näyttelyssä on kolme teemaa: Punkaharju jääkauden jälkeen, karttakuvan kehittyminen ja teemakartat.

Punkaharju jääkauden jälkeen karttasarja alkaa 11 590 vuotta sitten vallinneesta tilanteesta ja päättyy tähän päivään. Karttakuvan kehittyminen osoittaa, miten ensin Puruvesi ilmestyy Pohjolan kartalle, sitten Punkaharjun – Tuunaansaaren – Hirvisaaren muodostama saarijono, ja kuinka saarten muodot asteittain täsmentyvät. Teemakartoissa keskitytään eri aiheisiin, kuten metsäntutkimukseen, asutukseen ja maanomistukseen.

Näyttelyn on tuottanut Lusto osana Punkaharjun kulttuuriseura ry:n kolmivuotista Kotiseutuna kansallismaisema -hanketta (2017–2019).

Näyttelyn sisältö 

Kaksi erilaista näyttelykokonaisuutta

  1. Planssit kapalevyllä:
    • 10 kpl, koko: 91cm x 130 cm
    • johdantoteksti kankaalla, koko: 91 cm x 130 cm
  2. Kehystetyt taulut pohjustettu kapalevylle:
    • 9 kpl, koko: 73 cm x 53 cm
    • Punkaharjun kartta 1906-luvulta:
      2 kpl, koko: 70 cm x 37 cm, pohjustettu DeLite-alumiinikomposiittilevylle
    • johdantoteksti kankaalla, koko: 61,5 cm x 130 cm