Metsämuisti teräväksi
Yhteiskunnallinen metsäkeskustelu kärsii muistinmenetyksestä. Voidaksemme rakentaa hyvää tulevaisuutta, jossa eri toimijoiden metsiin liittyviä tavoitteita ja metsien merkityksiä ihmisille saadaan sovitettua onnistuneella tavalla yhteen, meidän pitää ymmärtää metsien käyttöä ja niihin liitettyjä arvoja pitkällä aikavälillä. Lusto osallistuu metsäkeskusteluun museomedialle ominaisella tavalla. Avaamme menneisyyden metsiin liittyviä ilmiöitä eri näkökulmista, tutkimukseen ja kokoelmiimme pohjautuen. Nauti lääkkeitämme metsämuistin virkistykseksi!
Matkamuistoja menneisyydestä
Metsät ovat olleet keskeinen osa suomalaista elämää kautta aikojen. Alle on koottu museokokoelmiin pohjautuvia tarinoita, jotka avaavat metsäkulttuurin, metsien käytön ja metsäsuhteen historiaa eri näkökulmista. Tutustu tarinoihin ja löydä uusia näkökulmia suomalaiseen metsähistoriaan.
Kun kansakunta meni metsään
Metsämarssi oli vuonna 1950 järjestetty valtakunnallinen metsänhoitokampanja, joka innosti lähes puoli miljoonaa suomalaista hoitamaan sodan rasittamia metsiä. Metsänomistajat perheineen osallistuivat taimikoiden hoitoon, metsien raivaukseen ja muihin metsänhoitotöihin, ja mukaan lähtivät niin koululaiset kuin yhteiskunnan vaikuttajatkin. Lustossa säilytettävä Itä-Savon metsälautakunnan arkisto kertoo ajasta, jolloin metsien kunnostaminen nähtiin koko kansakunnan yhteisenä tehtävänä.
Tirehtööri Blomqvistin viimeiset kynät
Vuonna 2015 Lustoon lahjoitetun Anton Gabriel Blomqvistin aineiston joukosta löytyi erikoinen esine: suljettu kirjekuori, jonka päällä luki ”Direktör Blomqvists sista pennor” eli Tirehtööri Blomqvistin viimeiset kynät. Kuoreen oli talletettu Suomen metsänhoidon uranuurtajan viimeinen mustekynä ja kaksi lyijykynää. Blomqvist (1836–1904) oli yksi suomalaisen metsänhoidon keskeisistä rakentajista, Evon metsänhoito-opiston johtaja ja ahkera metsätietouden edistäjä. Hänen kuolemansa jälkeen tyttäret säilyttivät kynät muistona isästään. Yli sadan vuoden kuluttua ne päätyivät Lustoon kertomaan suomalaisen metsänhoidon alkuvaiheista ja metsien merkityksestä yhteiskunnalle.
Teho-pakkauksesta työhaluja
Miten metsätöihin houkuteltiin väkeä sodan jälkeen, kun Suomessa elettiin pula-aikaa ja puuta tarvittiin kipeästi jälleenrakennuksen tueksi?
Vuonna 1945 käyttöön otettu Metsätyömaiden Teho-pakkaus palkitsi ahkeria metsätyömiehiä aikana, jolloin kahvi, sokeri ja tupakka olivat harvinaista ylellisyyttä. Kannustimen tavoitteena oli saada työvoimaa metsiin, sillä puuta tarvittiin kipeästi jälleenrakentamisen, teollisuuden ja viennin tarpeisiin. Myös suomenhevosille oli oma Teho-pakkauksensa.
Lääkkeitä metsäkeskustelun muistinmenetykseen
Tutustu kahdeksanosaiseen historiavideosarjaan, joka valottaa metsien roolia suomalaisessa yhteiskunnassa eri aikakausina. Videot tarjoavat monipuolista oppimateriaalia opetukseen ja keskustelun virittäjäksi, ja ne ovat vapaasti katsottavissa ja jaettavissa Luston YouTube-kanavalla. Sarja avaa metsähistorian teemojen taustoja, jotka auttavat ymmärtämään, miten metsien käyttöön liittyvät näkemykset, arvot ja päätökset ovat muodostuneet.
Miksi avohakkuut yleistyivät?
Miten sota, jälleenrakennus ja teollistuminen loivat valtavan puuntarpeen ja vauhdittivat metsätalouden koneistumista? Miksi avohakkuista tuli suomalaisen metsänhoidon hallitseva menetelmä, ja miten kritiikki niitä kohtaan on vaikuttanut jatkuvan kasvatuksen ja monimuotoisemman metsänhoidon nousuun?
Miksi soita piti ojittaa?
Miksi suomalaiset ryhtyivät ojittamaan soita? Videossa sukellamme soiden historiaan ja siihen, miten ojitukset muuttivat luontoa, taloutta ja yhteiskuntaa.
Metsän arvot
Miten ympäristökysymykset nousivat osaksi metsäpolitiikkaa ja metsäkeskustelua? Videossa tarkastelemme luonnonsuojelun ja metsätalouden välistä suhdetta 1800-luvun lopulta nykypäivään.
Puolukkakuume ja jokaisenoikeudet
Mistä jokaisenoikeudet syntyivät? Videossa selvitämme, miten metsien yksityisomistus, marjastus ja maaseutuyhteisön tarpeet loivat pohjan nykyisille jokaisenoikeuksille.
Puu pulasta pelasti!
Miten metsät pelastivat Suomen sota-aikana? Videossa pureudumme talvi- ja jatkosodan huoltovarmuuteen ja siihen, miksi puu oli korvaamaton resurssi.
Metsien loppumisen pelko
Miten suomalainen metsänhoito sai alkunsa ja miksi metsähistoria on tärkeä nykypäivän metsäkeskustelussa? Tässä videossa sukellamme 1800-luvun Suomeen, aikaan jolloin metsät olivat sekä elinehto että kiistanaihe.
Puulla parempiin päiviin
Miten Suomen metsät ja metsäteollisuus rakensivat pohjan hyvinvointivaltiolle? Videossa tarkastelemme sotien jälkeistä jälleenrakennusta ja metsien ratkaisevaa roolia.
Kansallisaarteen omistajat
Miten suomalainen yksityismetsänomistus syntyi ja miksi sillä on suuri merkitys yhteiskunnalle vielä tänäkin päivänä? Videossa käymme läpi isojakoa ja sen seurauksia.
Tekijät
Videot: Metsien loppumisen pelko, Puulla parempiin päiviin ja Kansallisaarteen omistajat on toteutettu Luston ja ammattiopisto Samiedun yhteistyönä.
Videot: Miksi avohakkuut yleistyivät?, Miksi soita piti ojittaa?, Puu pulasta pelasti!, Puolukkakuume ja jokaisenoikeudet sekä Metsän arvot on kuvannut ja editoinut Jussi Silvennoinen/Puruvesi Productions Oy.
Käsikirjoittajat: Reetta Karhunkorva, Leena Paaskoski ja Marko Rikala (Lusto)
Kertoja: näyttelijä Tommi Korpela
Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi
