Viedään suomalainen metsäsuhde maailmalle!

Ihmisen ja metsän suhde on ikivanha ja samalla nykypäivää. Metsä vaikuttaa meihin ja me metsiin. Suomen Metsämuseo Lusto tuntee menneisyyden metsäsuhteet ja on mukana tämän päivän metsäkeskustelussa. Metsäsuhde on elävää perintöä, jota viedään nyt saunan perässä kohti Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa. Metsäsuhteet ovat tärkeitä myös Luston näyttelyuudistuksessa, jota tehdään parhaillaan yleisöjen ja sidosryhmien metsäsuhteita kuunnellen.

#metsäminä #metsäsuhde #lustonuudistus #museovisio

Metsäsuhde Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon

Lusto on kehittänyt metsäsuhdeajattelua pitkäjänteisesti. Vuonna 2020 alkaneessa Metsäsuhteiden Suomi 2035 -hankkeessa Lusto laajentaa tätä työtä ja kutsuu yhteisöjä, kansalaisia, liikkeitä ja ryhmiä viemään suomalainen metsäsuhde Unescon kansainvälisen elävän perinnön listalle.

Metsäsuhde voi olla käytännöllinen tai romanttinen, se voi liittyä metsän omistamiseen, työhön tai vapaa-aikaan. Läheisin metsä voi olla marja-, halko- tai hirvimetsä. Suomalainen metsäsuhde ansaitsee tulla nähdyksi ja juhlistetuksi!

Lusto kutsuu mukaansa kaikkia yhteisöjä, joille metsä on osa elämää. Tavoitteena on tehdä näkyväksi suomalaisen metsäsuhteen kulttuuripiirteet ja kerätä todisteet siitä, miten kattavasti metsä elämässämme näkyy. Käytännön toimenpiteinä Lusto kerää yhteisöt mukaan metsä-minä -viestintäkampanjassa.

Hankkeen tukijoiksi ovat olleet tervetulleita kaikki, jotka tukevat metsäsuhteiden nimeämistä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.

Metsämiesten Säätiö: Suomalaisen metsäsuhteen puolto Unesco-hakuun

Metsämiesten Säätiö pitää tärkeänä suomalaisen metsäsuhteen saamisen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon.

Ilmastonmuutos on tuonut metsät ja niiden kestävän käytön globaaliin keskusteluun. Se muuttaa ihmisten suhdetta metsiin tavalla, jossa Suomella on annettavaa. Suomi on Euroopan metsäisin maa, jonka rakentuminen kansakuntana, demokratiana sekä hyvinvointi- ja sivistysvaltiona on perustunut eri aikoina eri tavoin etenkin metsien aineelliseen mutta myös aineettomaan käyttöön. Vuosisatoja saadun työn ja tulon jälkeenkin Suomen metsissä on puuta enemmän kuin mitatun yli sadan vuoden historian aikana milloinkaan. Puu on uusiutuva raaka-aine.

Suomen sekä suomalaisten taloudellinen sekä henkinen hyvinvointi on edelleenkin sidoksissa metsään enemmän kuin minkään muun kehittyneen maan. Suomen metsistä kolme neljäsosaa omistavat yksityiset tahot, eniten tavalliset suomalaiset perheet. Suomen metsävarat lisääntyvät vuosi vuodelta ja metsänomistus on ensisijaisesti pienmetsänomistusta.

Suomalainen värikäs ja voimakas metsäkeskustelu osoittaa, miten monimerkityksellinen ja tärkeä metsä on suomalaisille, olipa kyseessä metsänomistaja tai ei. Poikkeuksellisen laajat jokamiehen oikeudet tuovat metsät jokaisen ulottuville. Metsä on suomalaisille rakas, ja jos metsälle tehdään pahaa, puhutaan metsän raiskauksesta.

Katsomme, että erilaisten metsäsuhteiden avaaminen ja tunnistaminen on avain parempaan dialogiin metsäasioissa niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Metsäsuhdeproblematiikka on mielestämme myös havainnollinen tapa avaamaan metsäalan ammattilaisille erilaisten metsään ja metsien käyttöön liittyvien arvojen moninaisuutta. Siksi olemme säätiönä näkyvästi rahoittaneet metsäsuhteisiin liittyviä tutkimuksia, selvityksiä sekä erilaisten metsäsuhteiden tunnetuksi tekemistä.

Metsäsuhteet ovat myös ikkuna metsän eri arvojen ymmärtämiseen ja yhteensovittamiseen sekä kokonaisuuden ymmärtämiseen. Nämä kaikki edesauttavat metsiin liittyvien eri kestävyyden aspektien yhteensovittamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Suomea arvostetaan maailmalla metsien ja metsien kestävän käytön maana. On tärkeätä saada Suomelle monien merkityksellisten metsäsuhteiden maana kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu status, joka tukee suomalaisen identiteetin ja vahvuuksien kehittymistä omista kansallisista lähtökohdista. Kansakuntien joukossa erotumme juuri metsien ja niiden monimerkityksellisyyden ansiosta, minkä ymmärtäminen, tunnustaminen ja tunnetuksi tekeminen tarjoaa meille avaimet menestyä omalla erityisyydellämme ja suomalaisella metsäidentiteetillä.

Suomalaisen metsäsuhteen ymmärtäminen ja näkyväksi tekeminen on avain kansakuntamme erityisyyden ymmärtämiselle sekä kansallisesti että kansainvälisesti yli sukupolvien.

”Sitä puuta kuuleminen, jonka juurella asunto!”

Helsingissä 5.11.2021
Metsämiesten Säätiö sr.

Juha Mäkinen
hallituksen puheenjohtaja

Ilari Pirttilä
toimitusjohtaja

Ilmoittakaa yhteisönne mukaan metsäsuhteiden tukijaksi lomakkeella.

Tervetuloa mukaan viemään metsäsuhteita maailmalle!

Hanketta on rahoittanut Metsämiesten Säätiö. Lahjoitukset ja säätiöfuusiot ovat tärkeä osa Säätiön yleishyödyllisen toiminnan vaikuttavuutta. Lisätietoa www.mmsaatio.fi