Kattoristikoiden ratkojat – keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä

Näyttely esittelee keskiaikaisten kattoristikoiden maailmaa ja sitä selvittävän tutkimusryhmän työtä. Esillä on tekstien ja kuvituksen ohella pienoismalli sekä kenttätyön arkea havainnollistavaa aineistoa.

Keminmaan vanha kirkko / Pyhän Mikaelin kirkko. Kuva: Livady

Suomen keskiajalta säilynyt puurakennusperintö on taltioitunut vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkomme kattorakenteisiin. Tämä ainutlaatuinen keskiajan puurakentamisesta kertova lähdeaineisto, osa maamme keskiajan rakennettua kulttuuriperintöä mutta myös yhä toimivia kantavia rakenteita.

Nämä kantavat rakenteet ovat kestäneet aikaa yli puoli vuosituhatta ja ovat esimerkki mittaamattoman pitkäikäisestä, kestävästä puurakentamisesta. Kirkkojen vesikattorakenteet kertovat tarinaa siitä, miten ne aikoinaan pystytettiin, miten rakennustyömaat toimivat ja mikä oli paikallisten panos rakennushankkeeseen.  Samanaikaisesti niistä on luettavissa historian suurempia linjauksia, kuten kuinka Keski-Euroopassa kehitetyt rakenteelliset innovaatiot kulkeutuivat Pohjoismaihin saakka.

Näyttelyn tekijät

Näyttelyn on kuratoinut arkkitehti ja apulaisprofessori Panu Savolainen. Näyttelytyöryhmään kuuluvat hänen lisäkseen Ilari Aalto, Franziska Dalheimer, Marko Huttunen, Laura Laine, Jan Mustonen, Mia Puranen, Lauri Saarinen, Pauliina Saarinen, Antti Seppänen, Liisa Seppänen ja Miina Tolonen.

Näyttelyn taustalla on arkkitehtitoimisto Livadyn vuodesta 2007 tekemä restaurointityö ja tutkimus keskiaikaisten puurakenteiden parissa sekä vuoden 2020 alusta käynnistynyt Aalto-yliopiston hanke Keskiajan puurakennusperintö Suomessa: kivikirkkojen kattorakenteet, rakennusprosessi ja rakentamisen innovaatiot. Tutkimusryhmään kuuluvat tutkijat Ilari Aalto, Vivi Deckwirth, Antti Haikala, Marko Huttunen, Laura Laine, Marianna Niukkanen, Mia Puranen, Lauri Saarinen, Pauliina Saarinen, Panu Savolainen, Liisa Seppänen ja Miina Tolonen.

Näyttely on esillä Lustossa 28.4.-2.10.2022.