Metsien lumo, järki ja tunteet

Jouluna esitetty YLEn Ikimetsien lumo -dokumentti käynnisti vilkkaan keskustelun mm. sosiaalisessa mediassa. Ohjelma sekä ilahdutti että suututti. Keskusteluketjuissa nousi esiin myös kysymys siitä, miten voimakkaasti arvo- ja tunnelatautuneissa tilanteissa voisi ylipäänsä toimia.

Yksi keino on hahmottaa, mihin tunteemme liittyvät ja miten ne vaikuttavat meissä. Tutkijat Arjen Buijs ja Anna Lawrence (2013) ovat pohtineen tätä ajatuksia avartavassa artikkelissaan. Heidän mukaansa konflikteissa ilmenevät tunteet liittyvät neljään teemaan: paikkaan, toiminnan motivaatioon, tiedonkäsittelyyn ja tilanteen eskaloitumiseen.

Tunteet kiinnittyvät paikkaan

Suhteemme luontoon perustuu keskeisesti tunteisiin. Kiinnitymme konkreettisiin paikkoihin ja liitämme niihin merkityksiä. Metsä voi olla meille arvokas ja tärkeä konkreettisena paikkana, kuten kodin lähimetsänä tai suvun metsänä. Metsä voi olla arvokas myös metsänä yleensä, tunteena että metsää on riittävästi ja senlaatuisena, joka vastaa siihen liittämiämme arvoja. Metsä voi olla tärkeä taloudellisesti työpaikkana, yhteiskunnan aineellisen hyvinvoinnin lähteenä, monimuotoisen luonnon tyyssijana. Metsiin liitetyt arvot ja merkitykset ovat monitasoisia eivätkä sulje toisiaan aina pois. Arvot liittyvät identiteettimme, siihen millaiseksi koemme itsemme. Siksi kun arvomme ovat uhattuina, olemme myös itse vaarassa. Kun jokin uhkaa arvojamme, reagoimme tunteella. Siten tunteemme sekä kiinnittyvät monin eri tavoin metsään paikkana että kumpuavat asioista, joiden koemme uhkaavan tätä metsäpaikkaa.

Tunteet toiminnan motivaationa

Tunteet motivoivat meitä toimimaan; suojaamaan meille tärkeitä ja merkityksellisiä asioita. Tämä näkyy hyvin Suomen metsien käytön historiassa. Huoli metsien häviämisestä johti metsäammattikunnan ja -hallinnon syntyyn 1800-luvulla. Nykypäivänä huoli liittyy vahvasti luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja ilmastonmuutokseen. Kun koemme jonkun tahon tai toiminnan uhkaavat arvojamme, reagoimme: vihastumme, suutumme, otamme kantaa, toimimme. Tunteet osoittavat, että meille tärkeä asia on uhattuna. Puolustamalla arvojamme suojelemme itseämme, minuuttamme. Tunteet motivoivat meitä reagoimaan ja toimimaan metsän puolesta.

Tunteet tiedon käsittelyssä

Tunteet vaikuttavat myös siihen, miten hankimme ja tulkitsemme tietoa. Voimakkaan tunteen vallassa valikoimme helpommin juuri sitä tietoa, joka tukee käsityksiämme. Ilman mitään tunnesidettä käsiteltävään asiaan emme ole kiinnostuneita siihen liittyvästä tiedostakaan. Näiden ääripäiden välissä laaja-alaisempi tiedon käsittely ja tulkinta mahdollistuu; riittävän vahva tunneside käsiteltävään asiaan takaa kiinnostuksen ja voimakkaasta hetkellisestä tunnekuohusta vapaa olotila mahdollistaa tiedon objektiivisemman prosessoinnin. Kun kiistoissa usein ollaan voimakkaan tunteen vallassa, ei faktojen tarjoaminen siinä tilanteessa yleensä toimi. Metsään liittyvät voimakkaat tunteet vaikuttavat siten siihen, miten konfliktitilanteissa huomaamme, käsittelemme ja hyödynnämme tietoa.

Tunteet tilanteen eskaloitumisessa

Kaikissa yhteisöissä on erilaisia ja vastakkaisia arvoja. Normaalitilanteessa ne ovat piilevinä jännitteinä. Jokin tapahtuma nostaa ne pintaan ja näkyväksi. Alamme puolustaa omia arvojamme. Tunteet kuumenevat: omia näkemyksiä sanoitetaan yhä voimakkaammin ja vastakkaisia näkemyksiä arvostellaan yhä rajummin. Kukaan ei kuule ketään. Pahimmillaan tilanne voi konfliktoitua väkivaltaiseksi, elleivät yhteiskunnan rakenteet mahdollista muutosvoimille demokraattista tai rauhanomaista kanavaa. Myös metsäkonfliktien muodostumisessa ja eskaloitumisessa tunteet ovat keskeisiä ajureita.

Tunteet ja omistajuus

Arvojen lisäksi tunteet liittyvät myös omistajuuteen. Suomessa on aikojen kuluessa kiistelty oikeudesta käyttää metsää johonkin tarkoitukseen, oli se sitten metsästystä, viljelyä, asutusta, suojelua, virkistystä. Meille tärkeä metsä ei välttämättä ole omaisuuttamme laillisessa mielessä. Meillä on kuitenkin vahva tunne siitä, että paikka kuuluu meille. Paikkaan liitetyt merkitykset ja arvot tekevät siitä omamme ja luomme siihen psykologisen omistussuhteen. Virolainen biologi, semiootikko ja esseisti Valdur Mikita (2018) kuvaa omistajuutta kulttuurikonfliktiksi, jossa eurooppalainen yksityisomaisuuden periaate liitetään peltoihin, puutarhoihin ja taloihin, ja itämerensuomalainen yhteisöomaisuuden periaate – johon jokamiehenoikeuden kaltainen tapaoikeus liittyy – kattaa puolestaan niiden ulkopuolisen maailman eli maat, metsät ja vesistöt. Kyse on kahdesta kulttuurisesti erilaisesta maailmankuvasta, jotka molemmat ovat historian kuluessa muotoutuneet osaksi ajatteluamme ja elämäämme.

Länsimaisessa ajatteluperinteessä järki ja tunne on erotettu toisistaan ja hierarkisoitu. Järkeä on luonnehdittu rationaaliseksi ja se on asetettu irrationaalista tunnetta ylemmäksi. Tutkijat Joan Kennedy ja Joanne Vining (2007) kyseenalaistavat ajatuksen viitaten neurologian ja psykologian tutkimustuloksiin. Emme ihmislajina ole joko tunnetta tai järkeä, eikä aivoissamme ei ole puhdasta tunne- tai järkiosaa, vaan molemmat toimivat yhteenkietoutuneina. Tunteet ovat siten osa loogista ajattelua ja päätöksentekoa. Tunteista emme pääse siis eroon, mutta hahmottamalla niiden toimintalogiikkaa ja voimaa ymmärrämme paremmin mitä meissä ja ympärillämme tapahtuu. Saamme valmiuksia pohtia, mistä (metsä)konfliktissa oikein on kyse ja miten siinä tapahtuvaa rakentavampaa vuorovaikutusta voisi edistää.

Tuulikki Halla
Väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto ja Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushanke, rahoittajana Metsämiesten Säätiö.

Kirjoitus perustuu Hallan yhdessä Jaana Laineen kanssa valmisteilla olevaan, tunteita metsäkonflikteissa käsittelevään artikkeliin. Tässä lähteinä on käytetty ensisijaisesti seuraavia:

Arjen Buijs & Anna Lawrence (2013) Emotional conflicts in rational forestry. Forest Policy and Economics 33, 104–111. DOI: 10.1016/j.forpol.2012.09.002.

Joan Kennedy & Joanne Vining (2007) Natural Resources Conflicts. Journal of Sustainable Forestry 24:4, 23-50. DOI: 10.1300/J091v24n04_02.

Anne Matilainen, Mari Pohja-Mykrä, Merja Lähdesmäki & Sami Kurki (2017) ‘I feel it is mine!’ – Psychological ownership in relation to natural resources. Journal of Environmental Psychology 51, 31–45. DOI: 10.1016/j.jenvp.2017.03.002.

Valdur Mikita (2018) Kantarellin kuuntelun taito, Itämerensuomalaista maailmankuvaa etsimässä. Sammakko.

Michael Woods, Jon Anderson, Steven Guilbert & Suzie Watkin (2012) The Country(side) Is Angry: Emotion and Explanation in Protest Mobilization. Social & Cultural Geography 13:567–85. DOI: 10.1080/14649365.2012.704643.

Takaisin