Suomalaisten suhde metsään on moninainen – uusi metsäsuhdemenetelmä auttaa ymmärtämään erilaisia arvostuksia

27.2.2019

Maa- ja metsätalousministeriön, Suomen Metsäyhdistyksen ja Suomen Metsämuseo Luston yhteistiedote

Metsään liittyvät näkemykset ja arvostukset eivät välttämättä liity siihen, kuinka lähellä metsää ihminen on elänyt, omistaako hän metsää vai ei tai saako metsäalasta elantonsa. Suhde metsään muotoutuu erilaisten elämänvaiheiden perusteella ja on osa kunkin henkilön tai yhteisön laajempaa ympäristösuhdetta ja identiteettiä. Uusi metsäsuhdemenetelmä on kehitetty metsäammattilaisille ja kaikille metsistä kiinnostuneille työkaluksi oman ja muiden metsäsuhteen tunnistamiseen ja ymmärtämiseen ja sitä kautta metsiin liittyvän vuorovaikutuksen edistämiseen.

Viime viikolla julkaistu päivitetty Kansallinen metsästrategia 2025 tavoittelee metsien käytön, metsäympäristön ja metsäkulttuurin arvostuksen kasvamista sekä ymmärryksen lisäämistä siitä, miten monin eri tavoin metsät vaikuttavat meidän hyvinvointiimme. Elävä ja tiedostettu metsäsuhde luo taustan metsästrategian tavoittelemalle arvostuksen kasvulle.

Metsistä on Suomessa aina ollut moneksi, ja metsät ovat keväällä 2018 julkaistun selvityksen mukaan tärkeitä tai vähintään melko tärkeitä yli 80 prosentille suomalaisista. Metsät ovat yhtä aikaa paikka ja resurssi, elannon ja hyvinvoinnin lähde, arvokas osa luontoa ja merkittävä luonnonvara. Metsät herättävät kiinnostusta, mielipiteitä, keskustelua ja tunteita, ja metsiä koskevassa päätöksenteossa tarvitaan siksi kuuntelua, ymmärrystä ja yhteensovittamisen kykyä.

Meillä kaikilla on eri tilanteissa erilaisia metsäsuhteita. Ne on hyvä tunnistaa ja osata viestiä tarvittaessa toisillekin. Metsäsuhdeajattelu ei tavoittele yksimielisyyttä, eikä kyse ole oikeassa tai väärässä olemisesta. Metsäsuhteet ovat jo lähtökohtaisesti moninaisia ja uuden luomisessa erilaiset näkökulmat ovat tärkeitä.

Metsäsuhdemenetelmä, jossa tehdään työpajatyöskentelynä erilaisia metsäsuhdeajatteluun pohjautuvia tehtäviä, on kehitetty tähän tarpeeseen. Tavoitteena on auttaa metsään liittyviä toimijoita selkiyttämään omaa identiteettiään sekä kehittämään omaa työtään ja ammattitaitoaan.

Menetelmä auttaa hahmottamaan yksilön metsäsuhteen syntyä, ymmärtämään siihen liittyviä erilaisia arvoja, kohtaamaan asiakkaita, sidosryhmiä ja kumppaneita, rakentamaan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä sekä antamaan eväitä kommunikointiin ja päätöksentekoon.

Metsäsuhdemenetelmä on kehitetty vuosina 2017–2018 osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Kestävästi metsäsuhteessa -hanketta. Hankkeen toteuttivat Suomen Metsäyhdistys ja Suomen Metsämuseo Lusto, ja myös Metsähallitus osallistui hankkeeseen.

Lisätietoja menetelmästä ja sen taustalla olevasta selvityksestä:

  • Suomen Metsäyhdistys: nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen, p. 050 3512416, etunimi.sukunimi@smy.fi
  • Suomen Metsämuseo Lusto: kehittämisjohtaja, dos. Leena Paaskoski, p. 050 3669552, etunimi.sukunimi@lusto.fi
  • Maa- ja metsätalousministeriö: erityisasiantuntija Katja Matveinen, p. 029 516 2287, etunimi.sukunimi@mmm.fi
Takaisin