Metsäsuhteiden maan taiteilijat
Enni-Kukka Tuomala
Empatiataiteilija
“Empatia on radikaalein ihmistunne.” Gloria Steinem
Enni-Kukka Tuomala on maailman ensimmäinen empatiataiteilija. Hänen visionsa on muuttaa empatia yksittäisestä tunteesta kollektiiviseksi ja radikaaliksi voimavaraksi, kasvavan maailmanlaajuisen empatiavajeen pysäyttämiseksi.
Tuomalan kansainvälinen, monitieteinen ja tutkimusperäinen taiteellinen praktiikka on keskittynyt empatian ja sen vaikutusten tutkimiseen ja havainnollistamiseen yksilön, yhteisöjen, yhteiskunnan ja globaalien ilmiöiden tasolla. Hänen työnsä käsittelevät empatian, tilan, kulttuurin ja rakenteiden välisiä suhteita. Tuomalan tila- ja paikkasidonnaiset teokset, osallistavat projektit, sekä työkalut luovat uusi tiloja kohtaamisille ja yhteyksille, niin ihmisten, kuin ihmisten ja ympäristön ja muiden lajien ja olentojen välillä.
Viime vuosina Enni-Kukka Tuomala on laajentanut työskentelyään ihmisten välisestä empatiasta ihmisen ja luonnon väliseen empatiasuhteeseen, ja luonut mm. uuden mallin ‘radikaalille planetaariselle empatialle’. Empatian Ekosysteemi kartoittaa empatian ekologista, taloudellista ja sosiaalista roolia ihmisten, sekä ihmisten ja muiden kuin ihmisten välisissä suhteissa. Metsäempatia teos Lustossa jatkaa tätä taiteellista tuotantoa ja tutkimusta.
Tuomalan osallistava työskentely rakentuu vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Hän pyrkii tekemään empatiasta, joka koetaan usein abstraktina käsiitteenä, esteettisen kokemuksen johon voi uppoutua, konkreettisen materiaalin jonka voi nähdä, tuntea ja jota voi koskea ja muovailla, käytännöllisen työkalun jota voi hyödyntää ja tilan jonka voi asuttaa. Tuomalan teoksia on ollut esillä tunnetuissa museoissa, kuten Tate Liverpool, The Design Museum, Somerset House, Kettle’s Yard ja Philadelphia Museum of Art. Vuonna 2021 Tuomala edusti Suomea Lontoon Design Biennale-näyttelyssä Empathy Echo Chamber-teoksella. Silloin yli tuhat näyttelyvierasta astui teokseen kokemaan intiimin hetken tuntemattoman ihmisen kanssa.
Enni-Kukka Tuomala asuu ja työskentelee Lontoossa. Hän on valmistunut taiteiden maisteriksi (Royal College of Art 2018 ja Oxfordin Yliopisto 2010) sekä tieteiden maisteriksi (Imperial College London 2018).
Enni-Kukka Tuomala. Kuva: Ingrid Guyon
Esko Heikura
“Synnyin vuonna 1953 Kuhmon Härmänkylälle, joka oli todellinen syrjäkylä noin 50 km keskustaajamasta pohjoiseen. Kunnollinen maantie sinne tuli vasta vuonna 1960 ja sähköt 1970-luvun alussa. Olen koko ikäni harrastanut käsillä tekemistä: piirtämistä, öljyvärimaalausta ja puunveistoa. Ei kuitenkaan ollut mahdollista, että noista taiteellisista harrastuksista olisi tullut ammatti, vaan piti lähteä ”oikeisiin” töihin. Olen työskennellyt: metsurina, puuseppänä, rakennuskirvesmiehenä ym. Vasta eläkkeelle jäätyäni olen tehnyt puunveistoa tosissani.
Luston teosten materiaali on kuusipuuta. Veistovälineinä on käytetty aluksi moottorisahaa, jolla on poistettu ylimääräistä puuta. Tarkempaan työstöön on käytetty veistotalttoja ja erilaisia sähkökäyttöisiä koneita. Teosten aiheet ovat otteita Aleksis Kiven runoista. Värityksessä on käytetty öljyvärejä.”
Esko Heikura.
Hanna Rajakangas
Hanna Rajakangas (s. 1979) on kotoisin Juvalta ja työskentelee Helsingissä. Rajakankaan ääniteoksissa on läsnä ääniekologian, kuuntelemisen sekä ihmisten sekä muunlajisten välisen yhteisyyden kysymyksiä ja teemoja. Hän työskentelee taiteellisen tutkimuksen, esittävien taiteiden, äänitaiteen ja ääni-installaatioiden parissa. Rajakangas tekee parhaillaan esiintyjän ääneen liittyvää taiteellista tutkimusta Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun tohtoriohjelmassa.
Hanna Rajakangas.
Juhana Moisander
“Ilmaisuni keskiössä ovat video-, ääni- ja fyysisten elementtien sovittaminen ehjäksi kokonaisuudeksi näyttelytilan arkkitehtuuriin. Tilassa pyrin häivyttämään projisoidun videon suorakulmaisuuden ja luomaan tunnelman, jossa teoksen elementit ovat läsnä luontevasti vallitsevassa arkkitehtuurissa. Teoksieni teemat ja sisällöt kumpuavat ihmisen pyrkimyksistä ja toimintamalleista. Etsin ja tutkin nykyhetkessä esiintyviin ilmiöihin liitoksissa olevia kulttuurihistoriallisia viitteitä ja lähdeaineistoja. Tiivistän aihioista jännitteisiä, jopa draamallisia tilanteita, joissa tunnistettavat hahmot toimivat.
Luston näyttelyyn on valmistunut kolme teosta. Kaksi niistä, Ahonnokassa ja Susikivi, ammentavat voimakkaasti kansanperinteestä. Olen tutkinut kuinka suullinen kansanperinne voi taipua kirjallisesta visuaaliseen muotoon ja nykyhetkessä eläviksi hahmoiksi. Näiden teoksien hahmoissa on viitteitä suomalaiseen kansanperinteeseen sekä minussa heränneisiin mielikuviin ja tulkintoihin niiden äärellä. Teoksiin on rakentunut kohtaamisia metsänväen ja museoväen välille.”
Kaisu Häkkänen
“Olen aiemmin kerännyt teosten kuvamateriaalin jostain muualta ja matkustanut Venäjälle, Pohjois-Norjaan ja Huippuvuorille. Mutta onko lopulta aidosti kiinnostavaa – keräsi sitten elämyksiä tai teosmateriaalia – matkustaa paikkoihin, jotka ovat itsestään selvästi ainutlaatuisia?
Hakiessamme luontoelämyksiä valikoimme henkeäsalpaavat näköalapaikat ja luontomuistomerkit kuluttaen ne nopeasti loppuun. Luonnosta on tullut elämystehdas, vaikka sillä olisi meille kerrottavaa muillakin kuin visuaalisesti häikäisevillä ominaisuuksillaan. Maisemallisen julistuksen lisäksi luonnolla on myös hiljainen ja vaatimaton, mutta kuuntelemisen arvoinen ääni.
Teossarjan METSÄN ÄÄRI kuvamateriaali on kerätty putikkolaisen työtilani lähiympäristöstä ja edellisen eteläkarjalaisen asuinpaikkakuntani lähimaastoista. Tavoitteeni on ollut löytää yllätyksettömästä lähiluonnosta eksoottisia piirteitä ja tuoda ne esille maisemaa julistavalla tavalla.”
Kaisu Häkkänen.
Sanna Vatanen
Taiteilija-muotoilija Sanna Vatanen (s. 1973) on tunnettu elämyksellisistä ja tarinallisista näyttelyistään, jotka ovat joko osin tai kokonaan yleisön kosketeltavissa. Kunttamato kutsuu museovieraat paitsi teoksen sisään, maanalaiseen luolaan sienirihmastojen multaiseen maailmaan myös osallistumaan teoksen tekemiseen työpajassa, missä kukin voi sormivirkata oman matonsa ja ripustaa sen osaksi Kunttamato-ryijyä!
“Kun Lusto tilasi minulta tämän työn, piti tietenkin ensimmäiseksi tutustua itse kunttamatoon ja sen elämään. Yhtäkkiä tuli sienilajien ja niihin liittyvien puulajien lisäksi tutuksi myös hurmaavat käävät. Rihmastopitsit, multapitsit ja sammalmatot veivät mennessään. Koska kunttamato elää ja työskentelee maan alla, oli selvää, että myös katsoja oli saatava sinne. Idea työpajan sormivirkkaamalla toteutettavaan Kunttamato-ryijyyn syntyi, kun opin, että metsässä voi maan alla, neliömetrin alalla olla jopa 10 000 kunttamatoa työstämässä kunttaa.”
Sanna Vatanen.
Juha Hurme
Juha Hurme on kirjailija ja teatteriohjaaja, joka harrastaa evoluutiobiologiaa ja luonnossa liikkumista kävellen, hiihtäen ja soutaen. Hurmeen ammatillinen teatteritoiminta alkoi Yövieraat-teatterissa 1980-luvulla. Riittävän rahoituksen puutteessa Yövieraat tekivät tuotantojaan taivasalle: takapihoille ja kaupunkien joutomaille.
Hurme huomasi pian, että teatteritalot ovat usein tarpeettomia rajauksia. Rahoituspohjan vahvistuttuakin hän on jatkanut teatteriesitysten valmistamista esimerkiksi Kustavin saaristoon ja Hailuodon mäntykankaille. Hurmeen johtama erämaateatteri Operaatio Paulaharju teki sarjan esityksiä Lapin eri erämaakohteisiin vuosina 2014–2019. Yleisö joutui vaeltamaan useita vuorokausia nähdäkseen esityksen, joka toteutettiin minkäänlaisia merkkejä maastoon jättämättä.
Hurme on käynnistänyt vuonna 2023 hankkeen ”3 000 vuotta itämerensuomalaista runoutta”, joka vie erilaisia, boreaalisen havumetsän mytologiaan liittyviä esityksiä tärkeisiin luontokohteisiin. Osallistujien retki metsään on olennainen osa elämystä.
Hurme järjestää Tampereen Työväenopiston, Meän Opiston ja John Nurmisen Säätiön siipien suojassa kehittämiään eräteatterikursseja Pirkanmaan ja Lounais-Lapin metsissä sekä Itämeren saaristoissa. Näillä telttamajoituskursseilla terästetään osallistujien biologian ja luontomytologian tietoja sekä retkeilytaitoja.
Hurme on saanut kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sekä Pro Finlandia -mitalin. Hän on soutanut Turusta Ouluun.
Takaisin