Matkani metsäsuhteisiin
Syksyllä 2020 tuskailin monen muun opiskelijatoverini tavoin löytääkseni maisterintutkielmalleni, tuttavallisemmin gradulle, mielenkiintoisen aiheen. Onnekseni löysin Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeen sekä sen innostavan tutkimustiimin. Heiltä sain gradulleni kiinnostavan aiheen sekä myös valmiiksi kerätyn aineiston. Aineistoni koostui Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran, Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -tutkimushankkeen sekä Suomen Metsämuseo Luston vuonna 2020 keräämän Suhteeni metsään -kirjoituskeruun vastauksista. Keruuta rahoitti myös Metsämiesten Säätiö. Aineisto on tallennettu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon.
Alun perin tarkoituksenani oli havainnoida laajasti, miten ajankohtaisen metsäkeskustelun aiheet näkyvät kirjoituskeruun vastauksissa. Työn edetessä jouduin kuitenkin toteamaan tavoitteeni olevan turhan kunnianhimoinen. Aineistoa oli paljon ja monien aiheiden huolellinen läpikäyminen olisi paisuttanut graduni valtavaksi. Huomio päätettiinkin kohdistaa vain yhteen erittäin ajankohtaiseen ja paljon mielipiteitä herättävään teemaan, avohakkuisiin. Tutkimuksessani havainnoin, millaisia avohakkuisiin liittyviä teemoja aineistosta löytyy, miten vastaajat avohakkuisiin suhtautuvat ja millaisia perusteluja he näkemyksilleen esittävät.
Gradun tekeminen oli haastavaa, mutta myös erittäin antoisaa. Tutkimustani tehdessä opin paljon suomalaisten metsäsuhteista ja samalla huomasin tarkastelevani myös omaa suhtautumistani. Ehdottomasti parasta työn tekemisessä oli kuitenkin keruuvastausten lukeminen. Monet vastaukset nostattivat hymyn huulille, kun taas toiset saivat melkein itkemään. Kokeneempi tutkija totesikin tämän olevan oleellinen osa laadullisen tutkimuksen viehätystä, mutta myös raskautta. Haluankin tässä kiittää kaikkia keruuseen vastanneita: vaivannäkönne ei ole mennyt hukkaan! Tuottamanne aineisto on äärimmäisen rikas katsaus suomalaisten elämään ja metsien rooliin siinä. Aineistossa riittää tutkittavaa vielä pitkään.
Aineisto oli hyvin odotusteni mukainen, mutta toisaalta vähän yllätyin, miten paljon ihmiset kertovat lapsuudestaan. Kirjoittajat saattoivat vastauksissaan kertoa pitkään ja hartaasti lapsuutensa metsistä ja mitä siellä tehtiin. Mitä lähemmäksi nykypäivää tultiin, sen lyhyemmin asioista kirjoitettiin. Kirjoittaja saattoikin pitkän muistelunsa lopuksi vain nopeasti todeta jotain nykypäivän tilanteesta ja sitten päättää kertomuksensa. Tämä oli oman työni kannalta oleellista, koska tarkoituksenani oli tarkastella nimenomaan nykyaikaa. Havaintoni ei kuitenkaan ollut mitenkään yllättävä, kuten sain huomata perehtyessäni aiheeseen liittyvään laajaan tutkimukseen. Metsäsuhteen rakentumiselle juuri lapsuus ja nuoruus ovat tärkeää aikaa. Itse yritän metsäalan opiskelijana ja varsinkin nyt maa- ja metsätalousministeriön korkeakouluharjoittelijana, parhaani mukaan pysytellä metsäalan tapahtumien aallon harjalla. Kenties minunkin olisi välillä syytä pysähtyä ja miettiä, millaiset lapsuuden ja nuoruuden metsäkokemukset ovat vieneet minut sinne missä olen nyt.
Tulevaisuuden työtehtävissä uskon pystyväni hyödyntämään oppimaani monin tavoin. Laadulliset tutkimusmenetelmät ja isojen aineistojen käsittely tulivat tietenkin tutuiksi, mutta oleellisinta oli mielestäni päästä kurkistamaan ihmisten elämään ja ajatuksiin. Muistitietotutkimus tarjoaakin tähän mahdollisuuden, jota on vaikeaa korvata millään muulla. Opin ainakin sen, että metsiin liittyy paljon vahvoja tunteita, ja näiden tunteiden roolia pitäisikin ehdottomasti tuoda enemmän esiin. Metsäalan tulisi panostaa siihen, että ihmiset tulisivat aidosti kuulluiksi ja heidän huolensa ja mielipiteensä huomioiduiksi. Faktat ja laskelmat ovat toki tärkeitä, mutta joskus tärkein perustelu voi olla, että valinta tuntuu oikealta.
Graduni on saatavilla Helsingin yliopiston digitaalisessa arkistossa HELDAssa: Tunteella avohakkuista – Näkökulmia virkistyskäytöstä, luonnon monimuotoisuudesta ja metsätaloudesta Suhteeni metsään -kirjoituskeruussa.
Lopuksi haluan vielä esittää suuret kiitokset Metsäsuhteet yhteiskunnallisessa muutoksessa -hankkeen tutkijoille tästä mahdollisuudesta päästä tutustumaan suomalaisten metsäsuhteisiin.
Gradunjälkeisestä elämästä nauttien,
Satu Koivisto
Maisteriopiskelija, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto