Luston erikoisnäyttelyt juhlistavat puuarkkitehtuuria ja metsänkuninkaan syntymäpäivää

Suomen Metsämuseo Luston vuoden 2022 erikoisnäyttelyissä esitellään puuarkkitehtuuria Toivoa puusta ja Katoristikoiden ratkojat -näyttelyissä. Nallekarhun 120-vuotista taivalta juhlistetaan Metsänkuninkaan syntymäpäivä -näyttelyllä.

Toivoa puusta

Toivoa puusta -näyttely käsittelee puuarkkitehtuuria toivon näkökulmasta. Näyttelyssä puurakentamisen menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus kietoutuvat moniäänisesti toisiinsa. Teemaa tutkitaan lukuisista näkökulmista, eri tekijöiden voimin ja esillä on muun muassa rakkauskirjeitä, videoteoksia ja musiikkia. Nykyajan puurakentamiseen ammennetaan näyttelyssä inspiraatiota menneisyydestä ja etsitään vastauksia siihen, millaista toivoa puuhun on eri aikoina sitoutunut. Eri puolilta Suomea kirjoitetut rakkauskirjeet rakennusperinnölle osoittavat, miten voimakas merkitys on vanhalla, puisella rakennuskannallamme, ja kuinka sitä halutaan vaalia.

Ilmastokriisin aikakaudellamme puulta odotetaan paljon. Siihen sitoutuu runsaasti toivoa, vaikka yhdellä materiaalilla ei voidakaan ratkaista kaikkia rakentamisen haasteita. Näyttely tuo esiin sen, että arkkitehdit ja koko rakennusala ovat osa metsien- ja puunkäytön keskustelua ja heillä on vaikutusta siihen, millaiseksi muodostuu puunkäytön tulevaisuutemme.

Toivoa puusta -näyttelyn on tuottanut Arkkitehtuurimuseo ja näyttelyn on kuratoinut kulttuuritoimittaja Minna Joenniemi. Näyttelyn valmistukseen on osallistunut suuri joukko tekijöitä muun muassa taiteilijoita, suunnittelijoita, opiskelijoita ja puurakennusalan ammattilaisia. Kokonaisuus on toteutettu ympäristöministeriön puurakentamisen toimenpideohjelman tuella.
Näyttely on esillä Lustossa 28.4.–26.3.2023.

Hiljaisuuden kappeli, Helsinki 2012. Suunnittelijat: Mikko Summanen, Kimmo Lintula ja Niko Sirola, Arkkitehtitoimisto K2S. Kuva: Katariina Träskelin / Arkkitehtuurimuseo

 

Kattoristikoiden ratkojat – keskiaikaisten puurakenteiden jäljillä

Näyttely esittelee keskiaikaisten kattoristikoiden maailmaa ja sitä selvittävän tutkimusryhmän työtä. Esillä on tekstien ja kuvituksen ohella pienoismalli sekä kenttätyön arkea havainnollistavaa aineistoa.
Suomen vajaan kahdenkymmenen keskiaikaisen kivikirkon kattorakenteissa on säilynyt tallessa puurakennusperintö keskiajalta saakka. Puiset kattorakenteet ovat paitsi ainutlaatuinen tutkimusaineisto, myös yhä edelleen toimiva kantava rakenne. Nämä esimerkit taidokkaasta ja äärettömän pitkäikäisestä puurakentamisesta ovat kestäneet aikaa yli puoli vuosituhatta.

Näyttelyn on tuottanut Arkkitehtuurimuseo ja kuratoinut arkkitehti ja apulaisprofessori Panu Savolainen. Näyttelyn suunnitteluun ja toteutukseen ovat osallistuneet Kattoristikoiden ratkojat -tutkimusryhmän jäsenet. Näyttelyn taustalla on arkkitehtitoimisto Livadyn vuodesta 2007 tekemä restaurointityö ja tutkimus keskiaikaisten rakenteiden parissa sekä Aaltoyliopiston hanke ”Keskiajan puurakennusperintö Suomessa: kivikirkkojen kattorakenteet, rakennusprosessi ja rakentamisen innovaatiot.
Näyttely on esillä Lustossa 28.4.–2.10.2022.

Karjaan kirkko / Karjaan Pyhän Katariinan kirkko, 2020. Kuva: Mia Puranen

 

Metsänkuninkaan syntymäpäivä. Nallekarhu 120 vuotta!

Vuonna 2022 nallekarhun syntymästä tulee kuluneeksi 120 vuotta, ja nallen historiaan perehdytään savonlinnalaisen keräilijän Käpy Taruksen nallekokoelman avulla. Näyttelyssä esillä olevat nallet kuuluvat Taruksen suureen leikkikalukokoelmaan, joka sisältää yli 400 nallea.
Käpy Taruksen keräilyharrastus alkoi aikuisena 1980-luvun puolivälissä ja seuraavalla vuosikymmenellä huvila Suruton Savonlinnassa toimi Taruksen suosittujen leikkikalunäyttelyiden estradina. Näyttelytoiminta jatkui Savonlinnassa vuoteen 2016 asti, jolloin hän lahjoitti kokoelmansa Savonlinnan kaupungille. Kaupunki sijoitti noin 5 000 leikkikalua kattavan kokoelman Riihisaareen Savonlinnan museoon.

Nallekarhun syntymävuosi on erikoinen, sillä nalle syntyi samanaikaisesti saksalaisessa Steiffin leikkikalutehtaassa ja Yhdysvalloissa vuonna 1902. Nallekarhu, englanniksi teddybear, sai teddy-etuliitteen presidentti Theodor Rooseveltin mukaan. Roosevelt osallistui karhunmetsästykseen Missisippissä, mutta kieltäytyi ampumasta kiinniotettua eläintä. Tapauksesta tehty pilapiirros kuvasi teddykarhun, ja sen pohjalta leikkikalutehdas lanseerasi ensimmäisen nallekarhun nimeltä ”Teddy’s Bear”. 120 vuoden aikana teddykarhu on tullut tunnetuksi ympäri maailmaa lukemattomina erilaisina versioina.
Näyttely on esillä Lustossa 28.4.–2.10.2022.

Kuvia näyttelyistä, linkki Luston sivuille.

Lisätietoja:

Toivoa puusta ja Kattoristikoiden ratkojat -näyttely:
Katri Paajanen, näyttelymestari, Suomen Metsämuseo Lusto
044 034 5108, katri.paajanen@lusto.fi

Metsänkuninkaan syntymäpäivä -näyttely:
Kimmo Heikkilä, visuaalinen suunnittelija, Suomen Metsämuseo Lusto
044 034 5113, kimmo.heikkila@lusto.fi

Takaisin