Luonnon konserttisalin tallenne ja dokumentti esitetään Lustossa 28.5.2022
Tutustu kartanokimalaisen elämään taiteen kautta -Luonnon konserttisalin tallenne ja dokumentti esitetään Suomen luontokeskus Haltiassa, Suomen metsämuseo Lustossa sekä Savonlinnan Riihisaaressa 28.5.2022
Tiedote. Julkaistu: 24.05.2022, 10:00, Metsähallitus
Nyt pääset tutustumaan Suomen ensimmäiseen Luonnon konserttisaliin ja sen sankarilaji kartanokimalaiseen minidokumentin ja konserttitaltioinnin avulla. Dokumentti ja konserttitallenne esitetään 28.5.2022 Suomen Luontokeskus Haltiassa Espoossa, sekä Savonlinnassa Riihisaaressa ja Suomen metsämuseo Lustossa.
Ennen konserttitaltiointia esitettävässä dokumentissa kerrotaan pölyttäjien tilanteesta, niiden merkityksestä luonnolle, perinneympäristöjen tärkeydestä sekä siitä, kuinka Luonnon konserttisali -teos luotiin pölyttäjien ahdinkoa auttamaan. Dokumentin kesto on vajaat 18 minuuttia ja sen on ohjannut Tero Vuorinen ja käsikirjoittanut Veera Voutilainen.
Pieni suuri pölyttäjä audiovisuaalisen lavateoksen sankarina
Dokumentin jälkeen esitettävä konserttitaltiointi on kuvattu Punkaharjulla Suomen luonnon päivänä 28.8.2021. Tallenteen kesto on 45 minuuttia. Luonnon konserttisali kertoo suuria tarinoita pienen sankarin avulla.
Audiovisuaalisen taideteoksen kartanokimalaisesta toteutti taiteellinen tuotantoyhtiö Artlab. Kimalaisen elämänkaarta kuvaavan musiikkiteoksen ovat säveltäneet ja esittivät muusikot Ringa Manner ja Max Lilja. Kimalaiskuningattaren roolin tanssi tanssija-koreografi Kaisa Niemi. Valo- ja lavasuunnittelu on Anton Verhon ja visuaalit Jani Hietasen käsialaa.
Musiikkiteoksen ja samoin koko tapahtuman tietopohjan luomiseen osallistuivat kimalaistutkija Olli Loukola Oulun yliopistosta sekä Metsähallituksen Luontopalvelujen suojelubiologit.
Kartanokimalaisen tarina alkaa keväästä. Kaikki aikaisin keväällä lentelevät kimalaiset ovat kuningattaria, joiden varassa on kokonaisen yhdyskunnan synty. Kuningatar tekee yksin koko kevään työt, kunnes saa kasvatettua ensimmäisen työläissukupolven.
Kuningatar tekee pesään kennorakenteen, jonka suojiin on hyvä munia. Kennoihin se kerää mettä ja siitepölyä evääksi toukille. Kun ensimmäiset työläiset kuoriutuvat, kuningatar jatkaa munimista ja käskyttää tyttäriään hoitamaan pikkusisariaan. Tämän jälkeen kuningatar ei enää itse poistu pesästä. Pölytys ja niin sanotut juoksevat työt jäävät työläisten tehtäväksi. Kuningattaren täytyy kuitenkin munia uusia sukupolvia pitkin kesää.
Kimalaisyhdyskunta kasvaa kesän edetessä. Heinäkuun alussa kuoriutuvat koiraat ja hieman myöhemmin uudet kuningattaret. Eri pesien kuningattaret ja koiraat hakeutuvat parittelemaan.
Kesän päätteeksi kimalaisyhdyskunnan viimeinen tehtävä on tuottaa seuraavan vuoden kuningattaret, jotka taas talvehtivat ja synnyttävät yhdyskunnat seuraavana keväänä. Kimalaisista ainoastaan kuningattaret talvehtivat, kun työläisten taru on talven tullessa lopussa – ne ovat tehtävänsä silloin täyttäneet.
Hedelmöityneet uudet kuningattaret hakeutuvat talvehtimispaikkaan jo elo-syyskuussa. Kun seuraavana keväänä sää taas lämpenee ja maa sulaa, on uusien kimalaiskuningattarien vuoro herätä töihin ja luomaan uutta kimalaissukupolvea. Loppukesällä vanha kuningatar kuolee, ja kimalaisyhdyskunta alkaa rappeutua. Työläiset ja kuhnurit lähtevät lopulta omille teilleen ja kuolevat syksyllä.
Luonnon konserttisali oli kahden tapahtumapäivän kokonaisuus elokuussa 2021 Kajaanissa ja Punkaharjulla. Tapahtuman rahoitti Koneen Säätiö.
Lisätietoja:
Dokumentti ja konserttitallenne esitetään 28.5.2022:
-Suomen luontokeskus Haltiassa klo 13 ja klo 15
-Suomen metsämuseo Luston auditoriossa klo 14 alkaen ja
-Savonlinnan Riihisaaressa klo 11 ja klo 13
Viestintäpäällikkö Tiina Hakkarainen, Metsähallitus puh. 0206 39 5938
Takaisin